Kulttuuripalvelu Kaiku / CreativeKaiku Ky

4 days ago

Kaiku toivottaa hyvää juhannusta kaikille! Tässä muutama vinkki juhannustaioista, siitä vaan kokeilemaan 😉 :

Vanhojen hedelmällisyysjuhlien perintönä monet juhannustaiat ja tavat liittyivät naimaonneen.
Tyttöjen paitaa pidettiin kolmena yönä juhannuksen alla muurahaispesässä. Juhannusaamuna paita otettiin pesästä pois ja tyttö sai pukea sen ylleen kokolle mennessään. Nyt oli tyttö kokolla ollessaan arvokas, lemmekäs ja huomattu. Etelä-Karjalassa sanottiin, että juhannuksena on mamman piika makeimmillaan

Juhannukseksi tehtiin aina uusi vasta ja sillä kylvettiin vain kerran. Vasta viskaamalla yritettiin saada selville, mistä suunnasta tuleva kumppani löydettäisiin. Tulevan sulhasen nähdäkseen nuoret naiset olivat valmiita kiertämään alasti ruispeltoa tai kaivoa, saunaa tai kolme kertaa muutettua riihtä. Mielitietyn talon ruispellossa myös kieriskeltiin ilman rihman kiertämää. Yksi tapa oli juoksennella alasti yhdeksää ojaa pitkin. Pellot olivat tärkeitä lemmennostatuksen kohteita siksi, että kun ihastus söi syksyllä leipää joka oli tehty sen pellon viljasta, jossa neito oli tehnyt taikojaan, leimahti syöjän lempi neitoa kohtaan.

Tunnetuimpia juhannusaikoja on kukkien kerääminen yöksi tyynin alle, jotta unessa näkisi tulevan sulhasensa. Joissakin paikoin kukkia piti olla seitsemän, toisissa yhdeksän. Samaan tarkoitukseen käytettiin myös yhdeksää nelilehtistä apilaa tai sitomatonta saunavihtaa. Asian ajoi myös yhdek-sällä heinällä sidottu kukkaseppele. Sulhanen saattoi näyttäytyä myös, jos laittoi virsikirjan tai kuparirahan yöksi päänsä alle. Lähteestäkin saattoi nähdä sulhon, jos kurkisti sinne alastomana klo 12 yöllä. Aina oli kuitenkin oltava puhumatta, muuten ei sulho ilmestynyt.

Morsianta kaipaavan pojan taas tuli kiivetä keskiyön hetkellä veden ympäröimälle kivelle, jolloin näki tulevan morsiamensa. Varmempi konsti oli käyskennellä ruispellon ojassa. Silloinhan, ihme kyllä, saattoi nähdä tulevan morsiamensa kierimässä alasti pellossa tai juoksentelemassa pellon ojissa…

Juhannusyönä saattoi myös onnistua rikastumaan; jos sai haltuunsa sananjalan eli saniaisen sieme-nen tai kukinnon, sai avaimet onneen. Uskottiin näet, että juhannusyönä sananjalka kukkii. Vaikeutena vaan oli se, että sananjalka on itiökasvi eikä siis kuki koskaan. Kansa kuitenkin uskoi kiven kovaan, että sananjalka kukkii ja juuri juhannusyönä. Niinpä oli mentävä saniaislehtoon val-kean lakanan päälle, oltava aivan hiljaa ja odotettava, vaikka minkälaiset voimat ja paholaiset pelottelisivat. Silloin sananjalka kukki ja teki siemeniä. Siemenien poimija sai kaiken, mitä ikinä toivoi; kauneutta, terveyttä, rikkautta, kyvyn muuttua näkymättömäksi, kyvyn nähdä kaikki piilotetut aarteet, puhua kaikilla kielillä jne.

Juhannusaamun kasteella parannettiin heikkoja silmiä ja korvakipua. Se myös valkaisi teerenpilkut ja esti päivettymästä tai saamasta ihottumaa. Kasteessa kieriskely myös kaunisti ja paransi naimaonnea. Uskottiin myös kolmen lähteen taikaan; kun juhannusyönä pesi kolmessa lähteessä kätensä, ne eivät rohtuneet. Jos taas pesi jalkansa kolmessa lähteessä, jalkoja ei talvella palellut. Terveyttä lisättiin juhannussaunassa myös vastalla, joka oli tehty lepän, koivun, haavan ja katajan oksista. Kutakin lajia piti olla seitsemän.

Juhannusyönä uskottiin metsänhaltijoiden polttavan aarteistaan ruostetta. Sinertävällä liekillä palavat aarnitulet näyttivät paikan. Liekin voi kuitenkin nähdä vain tietyin ehdoin ja edullisissa olosuhteissa; jos juhannusyönä yösydännä istui kolmasti muutetun huoneen katolla tai maakivellä, jonka ympäri oli kynnetty, niin saattoi yht’äkkiä nähdä sinertävän liekin palavan pellolla, suolla tai läheisen järven pinnalla. Aarretta vartioi kuitenkin usein jokin eläin tai eläimen hahmossa oleva metsänhaltija. Jos onnistui pääsemään niin lähelle metsänhaltijaa, että sai sanottua sille jotakin, pääsi aarteen omistajaksi. Aarnivalkeasta kannatti myös yrittää siepata hiiliä, sillä auringon noustua ne muuttuivat kultarahoiksi. Jos aarretta vartioi härkä ja jos uskalsi tarttua tätä härkää sarvista, saattoi aamulla auringon noustessa huomata pitelevänsä kiinni kulta-arkun sangoista. ... See MoreSee Less

Kulttuuripalvelu Kaiku / CreativeKaiku Ky shared a post.

7 days ago

😀 ÄIJÄNKÄRRÄYS-KESÄKISA 😀
Voita hotelliyö Suomen kauneimmassa hotellissa Scandic Imatran Valtionhotellissa ja tule kärräämään omaa äijää!

OSALLISTU arvontaan KERTOMALLA meille KUKA olisi sinulle hyvä kärrääjä tai ketä mieluusti kärräisit, tai ILMOITTAUDU rohkeasti mukaan KISAAN! 😍

Arvomme kuvaa kommentoineiden kesken majoituksen kahdelle Scandic Imatran Valtionhotellissa 6.-7.7.2019 (2 hh). Jos ilmoittaudut mukaan itse tapahtumaan, kerro myös siitä kommentoimalla tätä postausta, niin olet mukana arvonnassa. Palkinto on käytettävä kyseisenä ajankohtana eikä ole ajallisesti siirrettävissä.

Ilmoittautuminen itse tapahtumaan kärräämään omaa äijää päättyy 24.6.2019 osoitteessa:
👉 creativekaiku.fi/aijankarrays 👈

Arvonta päättyy 24.6.2019, voit osallistua joko goSaimaan suomen- tai venäjänkielisillä Facebook ja Vkontakte -sivuilla. Voittaja valitaan 25.6.2019 ja kontaktoidaan henkilökohtaisesti.

Tapahtumapäivä jatkuu kisan jälkeen huikealla koskinäytöksellä. Näytöksen jälkeen kävelykeskustan lavan valtaa Steven ´n´ Seagulls rempseällä meiningillään! 😎

Tule mukaan kesän hauskimman tapahtuman tunnelmaan!

Kilpailun järjestää yhteistyössä goSaimaa, Creative Kaiku ja Imatran Kaupunkikeskustat IMITSI.

#imatra #äijänkärräys #imitsi #gosaimaa #CreativeKaiku #scandic #valtionhotelli #imatrankoski ... See MoreSee Less